Perusyksikön vääpeli

Autokomppanian vääpeli. Kuva vuodelta 1942.

Perusyksikön vääpeli on Suomen puolustusvoimissa käytössä oleva virkanimi. Perinteisesti perusyksikön vääpeliksi nimitettiin virkaiältään vanhin perusyksikköön kuulunut aliupseeri, usein sotilasmestari tai ylivääpeli. Nykyään myös opistoupseeri voi olla perusyksikön vääpeli tai hoitaa tämän tehtäviä. Perusyksikön sisällä perusyksikön vääpeli on vastuunalainen vain perusyksikön päällikölle.

Virkanimi eri aselajeissa ja maissa

Virkanimi voi vaihdella puolustushaarasta ja aselajista riippuen. Maavoimissa yleisesti käytössä olevan komppanian vääpelin lisäksi vastaavia virkanimiä ovat laivastossa viirikön pursimies, ilmavoimissa laivueen vääpeli ja tykistössä patterin vääpeli. Ratsuväessä virkanimi oli eskadroonan vääpeli, jota käytetään yhä Maasotakoulun Rakuunaeskadroonan kaltaisissa ratsuväen perinnettä ylläpitävissä perusyksiköissä. Vuosina 2002–2009 Suomen puolustusvoimissa oli käytössä aselajeille yhteinen nimike yksikköupseeri, mutta perusyksikön vääpeli ja pursimies ovat tulleet takaisin käyttöön. Virka on käytössä myös useissa muiden maiden asevoimissa suurin piirtein vastaavin toimenkuvauksin. Virkanimiä eri maissa ovat Saksan Kompaniefeldwebel, Brittiläisen kansainyhteisön maiden Company sergeant major, Yhdysvaltain First Sergeant ja Viron Kompaniiveebel.

Tehtävät

Ohjesäännön mukaan perusyksikön vääpeli käyttää sotilaskurinpitolaissa perusyksikön vääpelille säädettyä kurinpitovaltaa. Perusyksikön vääpeli hoitaa päällikön suoranaisena alaisena yksikön hallintoa ja huoltoa. Hän vastaa yksikön sisäjärjestyksestä sekä kiinteistön ja kaluston hoidosta. Hän huolehtii omalta osaltaan kurin ja järjestyksen ylläpidosta sekä hengen luomisesta yksikössä.

Perinteisesti perusyksikön vääpelin tehtävät ovat olleet hallinnollisia ja koskeneet perusyksikön huoltoa, taloutta, järjestystä ja henkeä. Kirjanpidollisiin tehtäviin kuuluvat tai ovat kuuluneet erilaisten luetteloiden, kuten nimi-, palkka,- muonitus-, loma-, tappio-, ja vahvuusluetteloiden ylläpitäminen. Perusyksikön vääpeli on hoitanut palkan tai päivärahojen maksun. Ainakin ennen perusyksikköön kuuluneet saattoivat uskoa vääpelin talletettavaksi rahaa tai arvoesineitä. Perusyksikön vääpelille ovat kuuluneet myös perusyksikköä koskevien juhlallisten asioiden järjestäminen.

Taistelussa

Perinteisesti huollollisesta roolistaan johtuen perusyksikön vääpeli ei osallistunut toimintaan etulinjassa kuin poikkeustilanteissa. Myös maavoimien nykyisen komppanian taisteluohjeen mukaan komppanian vääpelin on taistelun aikana valittava paikkansa huollon painopistealueelta ja johdettava huollon järjestelyjä aktiivisesti. Komppanian vääpeli vastaa yhdessä huoltojoukkueen johtajan kanssa oma-aloitteisesti yhteydenpidosta ylempään johtoportaaseen huoltoon ja hallintoon liittyvissä asioissa ja pitävät päällikön tietoisena niiden tilanteesta.

Edeltäviä virkanimiä

Wojciech Kossak: "Majoittaminen (Majoitusmestari)", 1893, puupiirros.

Ennen perusyksikön vääpelin virkanimeä vastaavia tehtäviä hoitivat yhdessä tai erikseen vääpeli ja komppanian varusmestari. 1800-luvulla käytettiin nimikettä komppanian majoitusmestari. Tätä ei tule sekoittaa yleisempään rykmentin majoitusmestariin, jota hoiti virkaiältään vanhempi yleensä kapteenin arvoinen upseeri. Huollosta ja hallinnosta vastaava komppanian majoitusmestarin virka on yhä käytössä joissakin maissa, kuten Company quartermaster sergeant Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Kanadassa, sekä Ruotsissa kompanikvartermästare, jonka ohella toimii kompaniadjutant.